maanantai 10. syyskuuta 2012

Tehokkuus on jumala, kuin torakka



Zeitgeist: kenellä tahansa on jatkuva kiire.
Tehokkuus, yleensä määrä, ei laatu,
on myös tapa korostaa korvaamattomuuttaan,
kun kaikkialla rivien väleissä
puhutaan yksilöiden korvattavuudesta.
Koneisto esitelmöi ruuveista ja muttereista.

Dulce et decorum.
Se on tapa selittää
kuinka tekee työtä tauotta 24/7
ei suinkaan itsekeskeisten motiivien tähden
vaan ihmiskunnan ikuiseksi autuudeksi,
kaikkien toisten loisten hyväksi,
mitä vieraampien sitä parempi.
Ei tarvitse ottaa riskiä, että piittaamattomuus satuttaa.

Kun paimensime palgeitta vatšaan mammonaa, lens ka piru porsthuasta sišään.

Olemme niin sanottuja nomadeja, kotona kaikkialla, vieraita ei missään,
jatkuvassa tyydyttymättömyyden tilassa, ei
se ole epävarmuutta.
Ja tekstit joita tuotamme
singahtelevien fragmenttien, kuin šrapnellien, palasista,
ja teot jotka muuttuvat
välittömästi bittien marssiviksi rivistöiksi
tullakseen todeksi, ovat silti vain murusia
jumalien, näiden nälkäisten
koneiston petojen pöydissä.

Gloria unum Deum!
Tullessaan sattumalta kotiin nomadi oksensi kengilleen,
saatuaan tarpeeksi.


Teräkseen taittuneet modernismin sarvet

  Georgialaiset modernistit uudistivat taidetta 1900-luvun alussa. Taivaansinisten juomasarvien tarjoama pulppuava malja virkisti kirjallist...